maanantai 17. elokuuta 2015

Vaihtarielämää Sveitsissä

Alma, Sveitsi

Huh, ensimmäinen viikko on nyt ohi! On ollut tosi hauskaa ja viihdyn täällä superhyvin <3 Kaikki ovat tosi mukavia ja avuliaita. Isäntäperhe on myös aivan ihana. Koko perhe syö aina ison pöydän ääressä ja muutenkin viettää paljon aikaa yhdessä. Omaa aikaakin kaikilla on, koska koulusta tulee paljon läksyjä jo tässä vaiheessa. Kolme kertaa viikossa kaikki lapset käyvät voimistelemassa. Täällä harrastan suomalaista telinevoimistelua muistuttavaa geräteturnen-nimistä lajia. Telineitä ovat volttirata, renkaat, rekki ja minitrampoliini. Paikallisesta ruuasta pidän myös, juustoa ja lihaa syödään paljon! Juusto kuuluu jokaiseen ateriaan ja suklaata on usein jälkiruuaksi, hyvin sveitsiläistä siis ;)

Koulu sivulta sekä ruokala

Alun perin minun piti mennä kielikurssille, mutta luokanopettajani mielestä minun on hyödyllisempää olla koulussa. Koulupäivät täällä ovat pitkiä ja olenkin usein väsynyt. Keskiviikkona nukuin luokkakaverini asuntolahuoneessa kolme tuntia :D Lounastauko kestää aina vähintään tunnin ja pisimmillään tuon kolme tuntia. Pakollisia aineita minulla ovat matematiikka, historia, yhteiskuntaoppi, kemia, fysiikka, biologia, liikunta, hochdeutsch (saksansaksa), IT, englanti ja maantieto. Valinnaisaineiksi otin PPP:n (psykologia, filosofia ja pedagogiikka) ja musiikin. Koululla on iso ruokala, jossa syön kerran viikossa 9 euroa maksavan lämpimän aterian. Muulloin otan omat eväät. Koulussa kaikki puhuvat hyvää hochdeutschia ja ovat hirmu ystävällisiä! Kavereita saa helposti ja kaikki hymyilevät aina.

Kouluruokala
Keskenään kpulukaverini sekä perhe puhuvat berninsaksaa. Ymmärrän sitä vähän ja olen oppinut muutaman sanan sekä osaan laskea kymmeneen :D Koulussa opettajat puhuvat aina saksansaksaa. Saksani onkin jo viikossa tuntunut parantunuvan. Monesti tajuan vasta sanottuani, miten lause olisi oikeasti mennyt. Päätteet menevät vielä helposti sekaisin ja man-passiivin käyttö on vähän hakusessa. 

Bern <3
Täällä pitää olla myös itse tosi aktiivinen, jos haluaa asioiden sujuvan. Kavereita tosiaan saa helposti ja kaikki ovat kiinnostuneita vaihto-oppilaasta, mutta aloite pitää usein tehdä itse. Opettajatkin auttavat vasta sitten, kun itse pyytää apua. PPP:n opettaja pyysi kaikkia ostamaan koko lukioajaksi(4 vuotta) kirjat, jotka maksoivat yhdessä reilut sata euroa. Kirjoitin opettajalle sähköpostia asiasta ja hän lupasi lainata kirjat, koska tarvitsen niitä vain yhden vuoden. Olen saanut puhuttuani itseni myös pois ranskantunneilta (en puhu sanaakaan ranskaa ja tunnit on tarkoitettu koko kouluajan lukeneille) sekä saksan kielioppikokeesta (minulla ei ole aavistustakaan saksan pilkkusäännöistä). Opettajat ovat siis todella ymmärtäväisiä, kunhan vain uskaltaa sanoa asioista.

Oma suosikkikuvani kilpailusta
Tänään lauantaina oli yhteinen tapaaminen YFU:n vapaaehtoisten, vanhojen sekä uusien vaihtareiden kanssa. Meillä oli kilpailu, jossa piti ottaa kuvia Bernin kuuluisien nähtävyyksien kanssa. Hauskimmat kuvat ottanut ryhmä voittaa. Meillä oli tosi hauskaa ja nyt tunnen Bernin keskustaa jo paljon paremmin. Lopuksi kiipesimme kaikki Rosengarten kukkulalle, josta näkee koko Bernin.

Täällä siis kaikki hyvin <3

Alma


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti