Millaista on Ecuadorissa? Ainakin tällaista ja paljon, paljon muuta.
Seuraa käyttäjän Yfu taulua Ecuador Pinterestissä.
Vaihto-oppilaiden blogeja
maanantai 1. joulukuuta 2014
maanantai 17. marraskuuta 2014
Fiestas Patrias
Emma, Chile
Meillä oli viikko sitten lomaa koulusta ja vietin sen mun host-perheen kanssa Valparaisossa ja Viña Del marissa. Tehtiin tosi paljon kaikenlaista. Oltiin tässä kadulla missä mun papan vanhemmat asuu niin lapsille järjestetyissä juhlissa, jossa oli paljon kaikkia kilpailuja lapsille nuorille ja vanhemmillekin. Käytiin myöskin yks päivä kävelemässä ja kiertelemässä Viña Del Maria ja lopuks mentiin pikku piknikille isovanhempien, papan siskon ja hänen miehen,host vanhempien ja sisarusten kanssa. Tiistaina kävin myös moikkaamassa toista suomalaista vaihtaria Hennua, joka oli tullut kanssa lomksi Viña Del Mariin.
18.9 Oli Chilen itsenäisyyspäivä sekä mun papan synttärit. Sinä aamuna herättiin aikasin ja lähettiin Jardin Botanicolle. Siellä oli paljon muitakin perheitä viettämässä itsenäisyyspäivää. Syötiin siellä aamupala ja päiväruoka sekä syötiin kakkua papan synttäreitten kunniaksi. Syömisten jälkeen pelattiin pelejä ja sit potkiskeltiin palloa mun veljien ja kaikkien näiden sukulaisten kanssa. (en muista läheskään puolienkaan nimiä haha:D) Illemmalla lähettiin näiden isoäidin luokse jossa taas grillattin ja syötiin kakkua . Tuona viikkona täällä syötiin ihan koko ajan ja joka ilta vietettiin Asadoa eli grillijuhlaa. Alko vähän grilliruoka tulemaan ulos korvista jokasella, kun ainakun syötiin oli vaan lihaa:D
18.9 Oli Chilen itsenäisyyspäivä sekä mun papan synttärit. Sinä aamuna herättiin aikasin ja lähettiin Jardin Botanicolle. Siellä oli paljon muitakin perheitä viettämässä itsenäisyyspäivää. Syötiin siellä aamupala ja päiväruoka sekä syötiin kakkua papan synttäreitten kunniaksi. Syömisten jälkeen pelattiin pelejä ja sit potkiskeltiin palloa mun veljien ja kaikkien näiden sukulaisten kanssa. (en muista läheskään puolienkaan nimiä haha:D) Illemmalla lähettiin näiden isoäidin luokse jossa taas grillattin ja syötiin kakkua . Tuona viikkona täällä syötiin ihan koko ajan ja joka ilta vietettiin Asadoa eli grillijuhlaa. Alko vähän grilliruoka tulemaan ulos korvista jokasella, kun ainakun syötiin oli vaan lihaa:D
torstai 13. marraskuuta 2014
Vaihtarivuosi Chilessä
Vilma, Chile
Perhe on hyvin tärkeä asia chileläisille. Perhe useammin myös kattaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa, sillä lähiperheeseen lasketaan isovanhemmat, tädit, sedät ja serkutkin. Myös hyvin läheiset perheystävät voidaan laskea lähiperheeseen. Useimmissa perheissä isä toimii perheenpäänä.
Perheen kanssa vietetään paljolti aikaa. On yleistä, että myös viikolla niin kuin viikonloppunakin sukulaisia tulee käymään ja kyläilemään. Koko perheen ja suvun syntymäpäivät ja muut juhlat ovat tärkeitä kaikille, ja niihin osallistutaan koko suvun voimin. Kaikkien nimien muistaminen saattaa aiheuttaa vaikeuksia, mutta sanat tia/o, prima/o, abuela/o (täti, setä/eno, serkku, isoisä/isoäiti) ovat aina käytettävissä. Sukujuhliin kannattaa aina osallistua sillä, jos et innostu pelkästään mahtavista ruokakattauksista ja herkuista, suku ottaa sinut heti avosylin vastaan. Puhumattakaan omasta isäntäperheestäsi.
Koulu Chilessä eroaa huimasti siitä mihin olet Suomessa tottunut. Useammin vaihto-oppilaat laitetaan yksityisiin kouluihin, missä taso on korkeampi kuin kunnallisissa kouluissa. Myös koulupuku saattaa alussa tuntua hieman oudolta, mutta älä huoli, vuoden aikana opit arvostamaan tätäkin. Mikään ei ole helpompaa kuin aamuisesta vaatekriisistä luopuminen.
Kouluissa oman luokan ryhmähenki on myös suurempi, sillä olet melkein poikkeuksetta aina oman luokkasi kanssa koko päivän. Huomaat, että kouluihin mennään pikemminkin sosialisoimaan luokkakavereittesi kanssa kuin opiskelemaan. Koulu on paikka missä tulet varmasti saamaan ystäviä, joiden kanssa jakaa ilot ja surut.
Vapaa-aikaa mitä et vietä sukujuhlissa ja perheesi kanssa, on suurilta osin omistettu kavereillesi. Aina on jotain tapahtumaan meneillään. Kannattaa vain muistaa, että kun chileläiset nuoret sanovat, että tavataan kello neljä, silloin vasta mennään suihkuun. Ainoa paikka missä ollaan ajoissa on koulu. Tähänkin oppii, ainakin kantapään kautta.
Tulet oppimaan hyvinkin pian nuorten suosikki tanssit ja kappaleet, sillä musiikki ja tanssiminen ovat jokaisen juhlan pääpointti. Aina kattaa kokeilla uusia asioita ja sanoa kyllä kun kaverisi kutsuvat sinut jonnekin. Miltä kuulostaisi hiekkadyyneillä laskettelu, vuorilla tähtien katselu, outojen jätskimakujen koittaminen tai jalkapallomatsi?
Perhe on hyvin tärkeä asia chileläisille. Perhe useammin myös kattaa enemmän ihmisiä kuin Suomessa, sillä lähiperheeseen lasketaan isovanhemmat, tädit, sedät ja serkutkin. Myös hyvin läheiset perheystävät voidaan laskea lähiperheeseen. Useimmissa perheissä isä toimii perheenpäänä.
Perheen kanssa vietetään paljolti aikaa. On yleistä, että myös viikolla niin kuin viikonloppunakin sukulaisia tulee käymään ja kyläilemään. Koko perheen ja suvun syntymäpäivät ja muut juhlat ovat tärkeitä kaikille, ja niihin osallistutaan koko suvun voimin. Kaikkien nimien muistaminen saattaa aiheuttaa vaikeuksia, mutta sanat tia/o, prima/o, abuela/o (täti, setä/eno, serkku, isoisä/isoäiti) ovat aina käytettävissä. Sukujuhliin kannattaa aina osallistua sillä, jos et innostu pelkästään mahtavista ruokakattauksista ja herkuista, suku ottaa sinut heti avosylin vastaan. Puhumattakaan omasta isäntäperheestäsi.
Koulu Chilessä eroaa huimasti siitä mihin olet Suomessa tottunut. Useammin vaihto-oppilaat laitetaan yksityisiin kouluihin, missä taso on korkeampi kuin kunnallisissa kouluissa. Myös koulupuku saattaa alussa tuntua hieman oudolta, mutta älä huoli, vuoden aikana opit arvostamaan tätäkin. Mikään ei ole helpompaa kuin aamuisesta vaatekriisistä luopuminen.
Kouluissa oman luokan ryhmähenki on myös suurempi, sillä olet melkein poikkeuksetta aina oman luokkasi kanssa koko päivän. Huomaat, että kouluihin mennään pikemminkin sosialisoimaan luokkakavereittesi kanssa kuin opiskelemaan. Koulu on paikka missä tulet varmasti saamaan ystäviä, joiden kanssa jakaa ilot ja surut.
Vapaa-aikaa mitä et vietä sukujuhlissa ja perheesi kanssa, on suurilta osin omistettu kavereillesi. Aina on jotain tapahtumaan meneillään. Kannattaa vain muistaa, että kun chileläiset nuoret sanovat, että tavataan kello neljä, silloin vasta mennään suihkuun. Ainoa paikka missä ollaan ajoissa on koulu. Tähänkin oppii, ainakin kantapään kautta.
Tulet oppimaan hyvinkin pian nuorten suosikki tanssit ja kappaleet, sillä musiikki ja tanssiminen ovat jokaisen juhlan pääpointti. Aina kattaa kokeilla uusia asioita ja sanoa kyllä kun kaverisi kutsuvat sinut jonnekin. Miltä kuulostaisi hiekkadyyneillä laskettelu, vuorilla tähtien katselu, outojen jätskimakujen koittaminen tai jalkapallomatsi?
keskiviikko 12. marraskuuta 2014
lauantai 8. marraskuuta 2014
Besos de Uruguay
Pari viikkoa sitten kokoonuttiin tyttöjen kanssa Valelle laittamaan ruokaa, ja MÄ olin kokkaaja. Lupasin laittaa jotain suomalaista ja teinkin sitten tyttöjen avustuksella kaks isoa makaroonilaatikkoa. Kaikki sano tykkäävän tosi paljon, eli ainakaan ei menny mun kokkailut ihan mönkään! Mun kaverit täällä on pyytänyt, että kirjottaisin blogia välillä myös espanjaksi, niin tässä tulee nyt pikkunen käännös mun tönköllä espanjalla :D
Hace mucho que no escribo. Estoy muy feliz ahora para vivir acá en Uruguay. Unas semanas atras juntamos para cocinar con las gurisas en lo de Vale. Yo cociné con ayodo de las chicas! Cociné una comida finlandesa que se llama makaroonilaatikko. Tiene fideos, carne picada, leche y huevos. A todas les gusto y yo estaba muy feliz por eso jaja!
Uruguayssa tehdään tollanen käsimerkki kun joku asia on ihan huippuhyvä.
Pari viikkoa sitten täällä oli jokavuotinen tapahtuma nimeltä Gincana, johon mä osallistuin mun juokkueen nimeltä LEGO kanssa. Gincanan ideana on, että eri joukkueet kilpailevat keskenään erilaisissa peleissä. Tapahtuma kesti viikonlopun ja sisälsi vaikka mitä! Perjantaina oli teatteri, eli kaikki joukkueet esitti oman teatterinsa. Lauantaina oli erilaisia aktiviteettejä, joissa piti etsiä erilaisia asioita ympäri kaupunkia, juosta ja pyöräillä. Meidän piti myös esittää oma laulu ja meidän jengi voitti parhaimmalla laululla, jeejee! Illalla oli baile de Gincana, jossa jokaisesta joukkueesta kaksi henkilöä tanssi ja sai siitä pisteitä. Meidän joukkueesta Vicky ja Andres tanssi ihan hullun hyvin ja kahlittiin siitäkin eniten pisteitä! Sunnuntaina Gincana huipentu siihen. että jokainen joukkue esittäytyi pääkadulla erilaisilla teemoilla. Meidän joukkueen teema oli karnevaali ennen ja tänä päivänä. Kaikilla oli päällä vaatteita täynnä glitteriä ja väriä. Oli ihan huippua osallistua Gincanaan, sillä pidettiin niin paljon hauskaa meidän joukkueen kanssa! Tosi ikimuistoinen kokemus :)
Unas semanas atras tambien participé en un evento que se llama Gincana. Es el evento con los grupos y juegos diferentes. Nuestro grupo se llama LEGO. El viernes tuvimos el teatro, el sabodo jugamos juegos diferentes, tuvimos que buscar cosas diferentes alrededor la ciudad, correr, andar en bici etc. Tambien tuvimos que cantar la canción de nuestro grupo. De noche había el baile de la Gincana, donde dos personas de nuestro grupo bailaron. Vicky y Andres bailaron muy lindo y tenían el mejor baile! Con nuestro grupo tambien ganamos mini maraton y tuvimos la mejor canción!! El domingo había defile, donde defilamos como en carnaval. Tuvimos una camioneta con el pato arriba y todos tenían la ropa colorida. Me gusto mucho participar en la gincana. Nos divertimos tanto con los Legos! Nunca me voy a olvidar la Gincana. Gracias a todos los legoos<3 i="">
Meillä oli karnevaaleille tyypillinen auto käytössä, jonka päälle laitettiin meidän väsäämä joutsen! Kokoonuttiin Legojen kanssa vaikka kuinka monesti askartelemaan ennen Gincanaa ja esim. toi oli yksi meidän aikaansaannos.
Sin discutir somos LEGO OFICIAL!
P.s Täällä on ihan älyttömän kuuma, noin 30 astetta! Ja nyt ollaan vasta keväässä :D Kaikki varotteleeki mua että ei tää kuumuus oo vielä mitään kesään verrattuna. Paljon terkkuja Suomeen!
Hace mucho calor acá, 30 grados por ahi. Es primavera ahora y no puedo creer que calor va a hacer en verano jaja! Besos!
- love Aino
Hace mucho que no escribo. Estoy muy feliz ahora para vivir acá en Uruguay. Unas semanas atras juntamos para cocinar con las gurisas en lo de Vale. Yo cociné con ayodo de las chicas! Cociné una comida finlandesa que se llama makaroonilaatikko. Tiene fideos, carne picada, leche y huevos. A todas les gusto y yo estaba muy feliz por eso jaja!
Pari viikkoa sitten täällä oli jokavuotinen tapahtuma nimeltä Gincana, johon mä osallistuin mun juokkueen nimeltä LEGO kanssa. Gincanan ideana on, että eri joukkueet kilpailevat keskenään erilaisissa peleissä. Tapahtuma kesti viikonlopun ja sisälsi vaikka mitä! Perjantaina oli teatteri, eli kaikki joukkueet esitti oman teatterinsa. Lauantaina oli erilaisia aktiviteettejä, joissa piti etsiä erilaisia asioita ympäri kaupunkia, juosta ja pyöräillä. Meidän piti myös esittää oma laulu ja meidän jengi voitti parhaimmalla laululla, jeejee! Illalla oli baile de Gincana, jossa jokaisesta joukkueesta kaksi henkilöä tanssi ja sai siitä pisteitä. Meidän joukkueesta Vicky ja Andres tanssi ihan hullun hyvin ja kahlittiin siitäkin eniten pisteitä! Sunnuntaina Gincana huipentu siihen. että jokainen joukkue esittäytyi pääkadulla erilaisilla teemoilla. Meidän joukkueen teema oli karnevaali ennen ja tänä päivänä. Kaikilla oli päällä vaatteita täynnä glitteriä ja väriä. Oli ihan huippua osallistua Gincanaan, sillä pidettiin niin paljon hauskaa meidän joukkueen kanssa! Tosi ikimuistoinen kokemus :)
Unas semanas atras tambien participé en un evento que se llama Gincana. Es el evento con los grupos y juegos diferentes. Nuestro grupo se llama LEGO. El viernes tuvimos el teatro, el sabodo jugamos juegos diferentes, tuvimos que buscar cosas diferentes alrededor la ciudad, correr, andar en bici etc. Tambien tuvimos que cantar la canción de nuestro grupo. De noche había el baile de la Gincana, donde dos personas de nuestro grupo bailaron. Vicky y Andres bailaron muy lindo y tenían el mejor baile! Con nuestro grupo tambien ganamos mini maraton y tuvimos la mejor canción!! El domingo había defile, donde defilamos como en carnaval. Tuvimos una camioneta con el pato arriba y todos tenían la ropa colorida. Me gusto mucho participar en la gincana. Nos divertimos tanto con los Legos! Nunca me voy a olvidar la Gincana. Gracias a todos los legoos<3 i="">
Sin discutir somos LEGO OFICIAL!
P.s Täällä on ihan älyttömän kuuma, noin 30 astetta! Ja nyt ollaan vasta keväässä :D Kaikki varotteleeki mua että ei tää kuumuus oo vielä mitään kesään verrattuna. Paljon terkkuja Suomeen!
Hace mucho calor acá, 30 grados por ahi. Es primavera ahora y no puedo creer que calor va a hacer en verano jaja! Besos!
- love Aino
torstai 6. marraskuuta 2014
keskiviikko 5. marraskuuta 2014
Uskomaton Uruguay
Aino, Uruguay
Viikon päästä mun lähdöstä on jo kaksi kuukautta. Vieläkin on aika epätodellinen olo kaikesta, vaikka jo jonkun aikaa oon täällä elellyt. Kaksi kuukautta on mennyt seminopeesti ja vaikka mitä on jo siinä ajassa ehtinyt tapahtua.
Aattelin kirjoittaa nyt tähän postaukseen mun fiiliksiä, kun niistä en oo hirveesti vielä puhunut. Viihdyn Uruguayssa tosi hyvin! Tää paikka on tosi huoleton ja ihmiset niin ystävällisä. Kaikki täällä on erilaista kuin Suomessa. Mä tosiaankin oon ilonen, että valitsin Uruguayn mun vaihtovuoteni kohteeksi. Monille se saattaa kuulostaa tosi oudolta ja vähän ''pelottavalta'' vaihtoehdolta esim. Jenkkien rinnalla, mutta mä voin tosiaankin suositella vaihtokohteeksi jotain vähän erilaisempaa maata, jossa pääsee kokemaan jonkun aivan uuden ja erilaisen kulttuurin. Tää on semmonen paikka, jota tuskin koskaan tulisin näkemään ilman tätä vaihtovuotta, sillä ei tämmösiin paikkoihin lähetä lomamatkoille. En tosiaankaan tarkota etteikö esim. Jenkit olis hyvä vaihtoehto, mutta jo tän kahen kuukauden aikana oon oppinut niin paljon siitä, miten erilaista elämä voi olla jossain. Ensinnäkin ihmiset on täällä yleisesti ottaen sata kertaa ystävällisempiä ja ilosempia kuin Suomessa. Ihmiset kulkee aina hymy huulilla ja kadulla moikkailaan aina vaikkei henkilöä tuntisikaan. Täällä elämä on jotenkin niin yksinkertaisempaa kuin Suomessa. Ihmisiä kiinnostaa ensisijaisesti onnellisuus. Asioilla on aina jotenkin tapana järjestyä, eikä sen enempää jäädä murehtimaan pikkuasioita. Niin kauan kun on hauskaa, kaikki on hyvin. Mulle on tehny tosi hyvää tollanen ajattelutapa, sillä Suomessa tuppaa välillä stressaamaan pikkuasiatkin. Toisinaan ihmsisten huolettomuus on myös vähän ottanut hermoille, esim, aikataulujen kanssa. Porukka aika lailla tulee ja menee miten haluaa, mihin aikaa haluaa, mikä on mulle välillä hankala ymmärtää.
Niin kuin varmaan jo tiiättekin elän täällä tosi pienessä kaupungissa, mikä tarkottaa sitä, että kaikki tuntee toisensa. Välillä se on ihan huippujuttu, sillä ihmisiin tutustuu helposti, mutta välillä se tuottaa vähän vaikeuksia. Ihmiset puhuu ja juoruilee aika paljon toisten asioista ja jutut leviää tosi nopsaa. Mulla ei oo onneks ollut tän asian kanssa ongelmia, en vaan itse tykkää sumplia muiden asioita. Oon kuitenkin tyytyväinen paikkaan, jossa asun, sillä saan liikkua täällä tosi vapaasti, jota en ehkä isossa kaupungissa saisi tehdä.
Mun espanjan puhuminen on ainakin omasta mielestäni parantunut hurjasti siitä kun saavuin tänne. En tosiaankaan pysty vielä ymmärtämään kaikkea, mitä mun ympärillä puhutaan (esim koulussa oppitunneilla lähes kaikki menee vielä ohi :D), mutta huomaan kyllä ymmärtäväni ja puhuvani paljon enemmän kuin alussa! Rehellisesti sanottuna välillä on aika rankkaa kun ei pysty aina sanomaan kaikkea mitä haluaisi tai pysyä kavereiden keskustelussa samalla tavalla mukana kuin Suomessa. Eniten ärsyttää sellaset tilanteet kun joku asia turhauttaa, mutta ei voi vain päästää sitä suustaan vaan ensin pitää miettiä hirveesti miten sen pystyis sanoa, haha. Oon silti tosi ilonen, että valitsin espanjankielisen maan. En malta odottaa kun pystyn kunnolla puhumaan! Monet vaihtarit on sanonut, että joulun jälkeen kielen puhuminen alkaa olemaan jo aika hyvällä tasolla. Katotaan miten käy!
Oon tosi onnellinen siitä, mitä mulla on täällä. Mahtava perhe ja ihania ystäviä. Välillä toki ikävöin Suomea, oman kielen puhumista ja sitä että voin tehdä ihan mitä haluan. Toki ikävä läheisiä ihmisiä kohtaan välillä myös iskee, mutta tiesin niin käyvän jo sillon kun päätin lähteä vaihtoon. Ikävä kuitenkin on aina vain hetkellistä. Tällä hetkellä oon tosi innoissani tulevasta. Enää reilu kuukausi pitkän kesäloman alkuun, jota ootan tosi paljon! Luulen, että tästä tulee oikeen hyvä vuosi, niin kivat nää kaks ekaa kuukautta on jo olleet :)
maanantai 6. lokakuuta 2014
Tykkäänkö Budapestista ja Unkarista?
Elsa, Unkari
Vénasszonyok nyara
Multa kysellään koko ajan, tykkäänkö Budapestista ja Unkarista. Mä en koskaan keksi tarpeeksi paljon sanoja kuvailemaan, kuinka paljon, Sanotaan nyt kuitenkin tässä, että kyllä tykkään. Paljon.
Täällä on vieläkin kesä. Mä luulen kuitenkin, ettei tätä kestä enää ihan hirveen kauaa, toivottavasti nyt muutaman päivän verran sentään.
Tänään tapasin ekaa kertaa mun toisen YFU-yhteyshenkilön Nóran. Jokainen vaihtari saa täällä kaksi, nuoremman ja vanhemman. Nóra oli näistä se nuorempi, hän tuli kaks kuukautta sitten vasta itse vaihdosta Tanskasta. Toisen kanssa olis tarkoitus tavata jossain välissä ens viikolla.
Nóra halusi näyttää mulle Margitszigetin (Margitinsaari), joka on pieni saari Tonavalla ja siellä on puistoja ja suihkulähteitä ja jätskiä ja haikaroita ja muuta jännää. Käytiin myös ihanassa lounaspaikassa Deák Térillä ja käveltiin joenvartta pitkin. Mulla oli ihan tajuttoman ihana päivä ja oon saanut parhaan yhteyshenkilön ikinä.
Pikku Prinssi -patsas. I can't even.
Muutenkin on mennyt tosi kivasti, mä ymmärrän unkaria joka päivä vähän enemmän kuin edellisenä. Mä yritin kuitenkin torstaina tehdä jotain suomalaista ja keksin, että omena-kaurapaistos hostperheelle olisi ihan huikee idis. Ihan hyvää siitä tuli, mutta täytyy myöntää, että ei vetäny vertoja äitin tekemälle. Eikä kaupasta löytyny edes vaniljakastiketta. Tässä asiassa siis Suomi 1 - Unkari 0.
Mun mielestä tää näyttää hiekalta. Hyvä etteivät tienneet, millaista tän oikeesti kuuluis olla. Sanoivat, että oli hyvää.
Vénasszonyok nyara
Multa kysellään koko ajan, tykkäänkö Budapestista ja Unkarista. Mä en koskaan keksi tarpeeksi paljon sanoja kuvailemaan, kuinka paljon, Sanotaan nyt kuitenkin tässä, että kyllä tykkään. Paljon.
Täällä on vieläkin kesä. Mä luulen kuitenkin, ettei tätä kestä enää ihan hirveen kauaa, toivottavasti nyt muutaman päivän verran sentään.
Tänään tapasin ekaa kertaa mun toisen YFU-yhteyshenkilön Nóran. Jokainen vaihtari saa täällä kaksi, nuoremman ja vanhemman. Nóra oli näistä se nuorempi, hän tuli kaks kuukautta sitten vasta itse vaihdosta Tanskasta. Toisen kanssa olis tarkoitus tavata jossain välissä ens viikolla.
Nóra halusi näyttää mulle Margitszigetin (Margitinsaari), joka on pieni saari Tonavalla ja siellä on puistoja ja suihkulähteitä ja jätskiä ja haikaroita ja muuta jännää. Käytiin myös ihanassa lounaspaikassa Deák Térillä ja käveltiin joenvartta pitkin. Mulla oli ihan tajuttoman ihana päivä ja oon saanut parhaan yhteyshenkilön ikinä.
Pikku Prinssi -patsas. I can't even.
Muutenkin on mennyt tosi kivasti, mä ymmärrän unkaria joka päivä vähän enemmän kuin edellisenä. Mä yritin kuitenkin torstaina tehdä jotain suomalaista ja keksin, että omena-kaurapaistos hostperheelle olisi ihan huikee idis. Ihan hyvää siitä tuli, mutta täytyy myöntää, että ei vetäny vertoja äitin tekemälle. Eikä kaupasta löytyny edes vaniljakastiketta. Tässä asiassa siis Suomi 1 - Unkari 0.
Mun mielestä tää näyttää hiekalta. Hyvä etteivät tienneet, millaista tän oikeesti kuuluis olla. Sanoivat, että oli hyvää.
tiistai 23. syyskuuta 2014
Saksalainen koulu
Nea, Saksa
1) Gesamtschule, Grundschule, Gymnasium, Hauptschule & Realschule
Ihan rehellisesti sanottuna mulle ei ole vielä selvinnyt tarkkaan, mikä funktio noilla kaikilla eri kouluilla on. Grundschule on joka tapauksessa alakoulu, jossa ollaan vuosiluokat 1-4 ja sen jälkeen siirrytään toiseen kouluun. Mun käsityksen mukaan valtaosa menee Gymnasiumiin ja nuo muut vaihtoehdot on olevinaan jotenkin huonompia ja enemmän ammattiin suuntautuneita kuin Gymnasium eli lukio. Jotta tämä koulujärjestelmä olisi mahdollisimman vaikea, joka osavaltiolla on eri systeeminsä ja vielä kaupungeilla/kouluillakin on sananvaltaa. Noiden muiden koulumuotojen jälkeen mennään jonkun näköiseen ammattikouluun ja Gymnasiumista korkeakouluun.
Mun koulussa on kumminkin siis luokat 5-12 eli 10-vuotiaista 17-/18-vuotiaisiin. Mä olisiin ikäni puolesta luokalla 12, mutta mut laitettin luokalle 11 koska 12-luokkalaisilta loppuu koulu jo huhtikuussa ja ne on abeja. Tämä saksalainen luokkajako on jotenkin omituinen, koska esimerkiksi nyt 11. luokalla on sekaisin mua kaksi vuotta nuorempia ja mua vuoden vanhempia ja suurin osa taitaa olla 16, joten en tajua millä logiikalla oppilailla on parhaimmillaan kolmen vuoden ikäero keskenään. :D
Mä siis kerron lähinnä nyt Gymnasiumista ja miten se täällä Nordrhein-Westfalenissa / Kölnissä menee.
2) Tunnit putoaa pois
Opettaja on kipeä / opettajalla on Klassenfahrt 5a:n kanssa / yms -> tunti peruttu ja saadaan tehtäviä. Suomessahan systeeminä on joko hankkia sijainen tai se, että joku muu opettaja käy avaamassa luokan oven ja antamassa tehtäviä ja sitten niitä tehdään keskenään luokassa, mutta tunti pidetään joka tapauksessa. Saksassa tätä systeemiä ei oo vaan jos opettajaa ei ole, ei ole tuntiakaan. Sopii mulle!
3) Eväät
Saksassa ei ole kouluruokaa, vaan kouluruokala josta ruokaa saa halutessaan ostaa ja suurin osa oppilaista syö omia eväitä niin kuin hedelmiä, leipää, jogurttia tms. ja kaikilla on vesipullo mukana. Monet myös ostaa sen veden kaupasta joka kerta, vaikka joisikin tavallista vettä eikä mineraalivettä kuplilla(älkää ostako Rewen tavallista vettä, se maistuu pahalta.)
4) Kielten tunnit
Sitä voisi kuvitella että tehdään sanasto- ja kielioppitehtäviä kirjasta, mutta ei, mulla on enkun Grundkurs eli ns. pohjakurssi eikä sitä syventävämpää kurssia ja silti käydään monisteista Amerikan presidenttien puheen sisältöjä läpi ja mietitään tunnilla englanniksi miten USA:n itsenäisyysjulistuksessa ja amerikkalaisessa unelmassa on sivuutettu orjat kokonaan. :D
5) Kaikki viittaa
Kaikki viittaa ja koko ajan, Suomessa oon tottunut siihen että 75% luokasta makaa tunnin pulpetin päällä enkä siihen että sama määrä oppilaita viittaa koko ajan aktiivisesti. Yksi tyttö mun koulusta oli muuttanut tänne Bayerista viime vuonna ja oli kuulemma ihmetellyt miten täällä viitataan niin vähän. :D
6) Itsenäiset tehtävät
Tehtäviä tehdään ja paljon. Suomessa mä oon tottunut siihen että käydään ensin kappaleen sisältö läpi ja sitten tehtäviä, mutta täällä tehdään homma toisin päin ja ekaksi yritetään vääntää tehtävää ja sitten käydään perusteellisesti tehtävä yhdessä läpi ja opetetaan sitä itse asiaa läpi. Tämä ei toimi mun kohdalla kovin hyvin, koska mulla ei ole suurimmasta osasta juttuja aavistustakaan ja yleensä teen tehtävät jollain tapaa väärin vaikka olisin mukamas ymmärtänyt tehtävänannon.
Täällä myös pitää ajatella ja miettiä aika paljon itse, info ei vaan tule suoraan opettajalta joka luennoi kaiken tuntia luokan edessä vaan luokassa on oikeesti keskustelua ja pohdintaa eri asioista, kun ainakin mun lukiossa homma perustuu siihen että sä kuuntelet mitä opettaja sanoo ja kirjoitat sitten taululta muistiinpanoja kiltisti ylös.
7) Iso koulu
Mun koulu on suht iso suomi-mittakaavassa, yli tuhat oppilasta. Meillä on myös kaksi eri rakennusta ja toisessa rakennuksessa on kolme kerrosta ja pari eri siipeä ja toisessa neljä kerrosta. En voi varsinaisesti sanoa, että mua ilahduttaa laahustaa neljänteen kerrokseen 90 minuutiksi ja sitten takaisin alas, kun mun suomikoulussa kerroksia on kaksi eikä tarvi liikkua niin paljon tuntien välillä. :D
8) Täpötäydessä ratikassa ja metrossa kouluun
Mulle ihan uusi juttu on kulkea ratikalla ja metrolla kouluun :D Meen kilometrin matkan keskustasta koululle metrolla kun se on vaan niin helppoa ja otan ilon irti kunnollisista julkisista silloin kun voin! Plus en osaa mennä ilman google mapsia sitä matkaa...
Mun koululaukku on myös nykyään superpainava, kun nää tykkää käyttää täällä kovakantisia kirjoja joissa on kahden tai kolmen vuoden opetusmateriaali ja raahaan vielä lisäksi isoa sanakirjaa mukana, kun pienemmästä ei löydy ikinä puoliakaan sanoista.
9) Tämä ei varsinaisesti liity saksalaiseen koulunkäyntiin, mutta mulla on tälläinen läksyvihko, johon merkitään aina läksyt.
Nämä taitaa olla kyllä vähän nuoremmille tarkoitettu, mutta suurena kontrollifriikkinä mun oli pakko päästä kokeilemaan, kun noita ei Suomesta löydy. :D Niin joo ja meillä käytetään monisteita tosi paljon! Joka tunti saadaan joku random moniste ja yleensä läksykin on sitten joku monisteen tehtävä. :D
10) LK und Grundkurs, mündlich und schriftlich
Unohtui mainita näistä. 11. luokalla pitää valita täällä kaksi LK:ta eli Leistungskursia, joita luetaan 5 tuntia viikossa kolmen sijaan ja ne on syventävämpiä, tyyliin pitkä matikka Suomessa. Nämä aineet kirjoitetaan myös Abiturissa. Grundkurs on sitten vaan se peruskurssi jota on 3 tuntia viikossa. LKt ja random määrä muita aineita on schriftlich eli kirjallisia, ja niissä täytyy tehdä kokeet. Mündlich-aineet on suullisia ja niissä arvosana perustuu läksyihin, tuntiosallistumiseen ym. Mulle selvisi tämä mündlich/schriftlich-juttu tällä viikolla, tiesin jo aikaisemmin kyllä mitä ne meinaa, mutta luulin että mulla on kaikista aineista silti kokeet, suullisista vaan joku suullinen tentti. Saa nyt siis nähdä saanko todistusta ja jos saan, niin mitä arvosanoja sieltä tulee, kun en oo oikein osallistunut tunnilla. Pysyn aiheessa kyllä mukana, mutta en saa tarpeeksi nopeasti muodostettua vastausta opettajien kysymyksiin.
1) Gesamtschule, Grundschule, Gymnasium, Hauptschule & Realschule
Ihan rehellisesti sanottuna mulle ei ole vielä selvinnyt tarkkaan, mikä funktio noilla kaikilla eri kouluilla on. Grundschule on joka tapauksessa alakoulu, jossa ollaan vuosiluokat 1-4 ja sen jälkeen siirrytään toiseen kouluun. Mun käsityksen mukaan valtaosa menee Gymnasiumiin ja nuo muut vaihtoehdot on olevinaan jotenkin huonompia ja enemmän ammattiin suuntautuneita kuin Gymnasium eli lukio. Jotta tämä koulujärjestelmä olisi mahdollisimman vaikea, joka osavaltiolla on eri systeeminsä ja vielä kaupungeilla/kouluillakin on sananvaltaa. Noiden muiden koulumuotojen jälkeen mennään jonkun näköiseen ammattikouluun ja Gymnasiumista korkeakouluun.
Mun koulussa on kumminkin siis luokat 5-12 eli 10-vuotiaista 17-/18-vuotiaisiin. Mä olisiin ikäni puolesta luokalla 12, mutta mut laitettin luokalle 11 koska 12-luokkalaisilta loppuu koulu jo huhtikuussa ja ne on abeja. Tämä saksalainen luokkajako on jotenkin omituinen, koska esimerkiksi nyt 11. luokalla on sekaisin mua kaksi vuotta nuorempia ja mua vuoden vanhempia ja suurin osa taitaa olla 16, joten en tajua millä logiikalla oppilailla on parhaimmillaan kolmen vuoden ikäero keskenään. :D
Mä siis kerron lähinnä nyt Gymnasiumista ja miten se täällä Nordrhein-Westfalenissa / Kölnissä menee.
2) Tunnit putoaa pois
Opettaja on kipeä / opettajalla on Klassenfahrt 5a:n kanssa / yms -> tunti peruttu ja saadaan tehtäviä. Suomessahan systeeminä on joko hankkia sijainen tai se, että joku muu opettaja käy avaamassa luokan oven ja antamassa tehtäviä ja sitten niitä tehdään keskenään luokassa, mutta tunti pidetään joka tapauksessa. Saksassa tätä systeemiä ei oo vaan jos opettajaa ei ole, ei ole tuntiakaan. Sopii mulle!
3) Eväät
Saksassa ei ole kouluruokaa, vaan kouluruokala josta ruokaa saa halutessaan ostaa ja suurin osa oppilaista syö omia eväitä niin kuin hedelmiä, leipää, jogurttia tms. ja kaikilla on vesipullo mukana. Monet myös ostaa sen veden kaupasta joka kerta, vaikka joisikin tavallista vettä eikä mineraalivettä kuplilla(älkää ostako Rewen tavallista vettä, se maistuu pahalta.)
4) Kielten tunnit
Sitä voisi kuvitella että tehdään sanasto- ja kielioppitehtäviä kirjasta, mutta ei, mulla on enkun Grundkurs eli ns. pohjakurssi eikä sitä syventävämpää kurssia ja silti käydään monisteista Amerikan presidenttien puheen sisältöjä läpi ja mietitään tunnilla englanniksi miten USA:n itsenäisyysjulistuksessa ja amerikkalaisessa unelmassa on sivuutettu orjat kokonaan. :D
5) Kaikki viittaa
Kaikki viittaa ja koko ajan, Suomessa oon tottunut siihen että 75% luokasta makaa tunnin pulpetin päällä enkä siihen että sama määrä oppilaita viittaa koko ajan aktiivisesti. Yksi tyttö mun koulusta oli muuttanut tänne Bayerista viime vuonna ja oli kuulemma ihmetellyt miten täällä viitataan niin vähän. :D
6) Itsenäiset tehtävät
Tehtäviä tehdään ja paljon. Suomessa mä oon tottunut siihen että käydään ensin kappaleen sisältö läpi ja sitten tehtäviä, mutta täällä tehdään homma toisin päin ja ekaksi yritetään vääntää tehtävää ja sitten käydään perusteellisesti tehtävä yhdessä läpi ja opetetaan sitä itse asiaa läpi. Tämä ei toimi mun kohdalla kovin hyvin, koska mulla ei ole suurimmasta osasta juttuja aavistustakaan ja yleensä teen tehtävät jollain tapaa väärin vaikka olisin mukamas ymmärtänyt tehtävänannon.
Täällä myös pitää ajatella ja miettiä aika paljon itse, info ei vaan tule suoraan opettajalta joka luennoi kaiken tuntia luokan edessä vaan luokassa on oikeesti keskustelua ja pohdintaa eri asioista, kun ainakin mun lukiossa homma perustuu siihen että sä kuuntelet mitä opettaja sanoo ja kirjoitat sitten taululta muistiinpanoja kiltisti ylös.
7) Iso koulu
Mun koulu on suht iso suomi-mittakaavassa, yli tuhat oppilasta. Meillä on myös kaksi eri rakennusta ja toisessa rakennuksessa on kolme kerrosta ja pari eri siipeä ja toisessa neljä kerrosta. En voi varsinaisesti sanoa, että mua ilahduttaa laahustaa neljänteen kerrokseen 90 minuutiksi ja sitten takaisin alas, kun mun suomikoulussa kerroksia on kaksi eikä tarvi liikkua niin paljon tuntien välillä. :D
8) Täpötäydessä ratikassa ja metrossa kouluun
Mulle ihan uusi juttu on kulkea ratikalla ja metrolla kouluun :D Meen kilometrin matkan keskustasta koululle metrolla kun se on vaan niin helppoa ja otan ilon irti kunnollisista julkisista silloin kun voin! Plus en osaa mennä ilman google mapsia sitä matkaa...
Mun koululaukku on myös nykyään superpainava, kun nää tykkää käyttää täällä kovakantisia kirjoja joissa on kahden tai kolmen vuoden opetusmateriaali ja raahaan vielä lisäksi isoa sanakirjaa mukana, kun pienemmästä ei löydy ikinä puoliakaan sanoista.
9) Tämä ei varsinaisesti liity saksalaiseen koulunkäyntiin, mutta mulla on tälläinen läksyvihko, johon merkitään aina läksyt.
Nämä taitaa olla kyllä vähän nuoremmille tarkoitettu, mutta suurena kontrollifriikkinä mun oli pakko päästä kokeilemaan, kun noita ei Suomesta löydy. :D Niin joo ja meillä käytetään monisteita tosi paljon! Joka tunti saadaan joku random moniste ja yleensä läksykin on sitten joku monisteen tehtävä. :D
10) LK und Grundkurs, mündlich und schriftlich
Unohtui mainita näistä. 11. luokalla pitää valita täällä kaksi LK:ta eli Leistungskursia, joita luetaan 5 tuntia viikossa kolmen sijaan ja ne on syventävämpiä, tyyliin pitkä matikka Suomessa. Nämä aineet kirjoitetaan myös Abiturissa. Grundkurs on sitten vaan se peruskurssi jota on 3 tuntia viikossa. LKt ja random määrä muita aineita on schriftlich eli kirjallisia, ja niissä täytyy tehdä kokeet. Mündlich-aineet on suullisia ja niissä arvosana perustuu läksyihin, tuntiosallistumiseen ym. Mulle selvisi tämä mündlich/schriftlich-juttu tällä viikolla, tiesin jo aikaisemmin kyllä mitä ne meinaa, mutta luulin että mulla on kaikista aineista silti kokeet, suullisista vaan joku suullinen tentti. Saa nyt siis nähdä saanko todistusta ja jos saan, niin mitä arvosanoja sieltä tulee, kun en oo oikein osallistunut tunnilla. Pysyn aiheessa kyllä mukana, mutta en saa tarpeeksi nopeasti muodostettua vastausta opettajien kysymyksiin.
torstai 18. syyskuuta 2014
Lätkää Ruotsissa
Petra, Ruotsi
Hej!
Eilen, juuri ennen viimeisen tunnin päättymistä, sain hostsiskolta viestin että hänellä olisi minulle lippu illan lätkämatsiin! Ebba saa koulun kautta ilmaisia lippuja (myöhemmin selvisi että niin saame kai mekin!) joten tietysti menin mukaan. :-)
Matsi pelattiin Saab Arenalla, samassa paikassa jossa meillä oli vaalikeskustelu viikko sitten. Tässä SHL-pelissä (Ruotsin "SM-liiga") Linköpingiä vastaan asettui Tukholman Djurgården!
Halli ei ollut ihan täynnä, mutta paikalla oli yli 7000 katsojaa!
Vaikken ole mikään hullu lätkäfani, niin peleissä on tosi kiva tunnelma. Ihan erilainen kuin telkkarista katsoessa!
Linköping voitti Djurgårdenin 2-1! Kolmannessa erässä Linköping teki maalin ylivoimalla mutta peli oli vihelletty poikki juuri ennen kuin kiekko meni maaliin ja sitä ei siis laskettu.
Oli kyllä tosi hauskaa! :-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)