lauantai 10. huhtikuuta 2010

"Alli! Muista kolmioasento!!"


Elikkä taal mä oon ihan kunnos ja mun kaupungissakaan ei oo mitään vakavaa tapahtunu ton maanjäristyksen takii. pelästysin vaan tosi paljon. Ne ketkä on vähänkään seurannu uutisii ni varmaa tietää et Etelä-Chile on iha kaaokses. Siel on jotkut kaupungit ihan maantasal, ku siel oli tsunamiiki ja mitä kaikkee en oo iha ees selvil mitä kaikkee siel on tapahtunu mutku uutisiii kattoo ni vähän vaikee sitä on uskee todeks. Joltain ihmisilt on yhdes yös niinku menny kaikki, et ainut omaisuus mikä niil on jääny ni on vaattet mitkä on pääl. ihan järkyttävää. Sit kaiken lisäks ku siel jotkut ihmiset meni ihan sekasi ja alko ryöstelee kauppoi ja ties mitä, ni ei siel kyl kukaan haluis olla. Luin lehdest yhen artikkelin Concepcionist ja siin oli yks nainen joka selitti et sillon maanjäristyksest seuraavan päivän sinne Consepcioniin saapus tosi paljon kuorma-autoi, ja he luuli et ne ois ollu apuu, mut sit ne oliki ihmisii jotka tuli varastaan kaikkee :o en tajuu miten joku voi tehdä tollee. Joku ihmisarvo pitäis sentää olla. Sen mä ymmärrän jotenkin et varastaa jotai ruokaa et pysyyy hengis tollases kriisitilantees, mut se et ihmiset alkaa varastaa taulutelevisioi ja ties mitä kaikee turhaan ni siin saa kyl sit olla aika pahasti päästään viallaan. Siel on vielki kaikki aika paljon sekasin ja armeijan miehet pitää kurii yllä.

Mul oli kyl aika paljon onnee ton maanjäristyksen kannalt, ku oon itekki kiertäny nyt kesälomal Chilee ympäri ja ämpäri et oisin voinu olla ihan mis vaan. sit toinen kans et onneks en lähteny sillon perjantai illal juhlimaan, koska oisin ollu maanjäristyksen aikaa juhlimas ja mun kaverit ketä oli ni selitti et se oli ihan kaaos, ne oli ollu yhes discos. Ei siel ollu ketää kuollu mut siel oli katost tippunu kaikkee roinaa ni ihmisii oli loukkaantunu ja sit se koko rakennus oli heilunu iha sikana, ku se on iha sellanen heikko rötikkä muutenki. Mä olin kotona onnellisesti nukkumas sit yhtäkkii alko lattia heiluu tai en niinku tajunnu et mitä tapahtuu mut heräsin ihan heti ku tajusin et nyt on jotai meneillää. sit niinko kaikki vaan heilus oikeest se oli nii pelottavaa ku en oo ikii ollu missää järistyksis, juma. Sit mun yöpöydän lamppu tippus ja kaikki verhot heilu ja sit mun äiti tuli hakee mua mun huoneest ja lähettii menee ulos, sit niinku ei oikeest melkee pysyny pystys ku kaikki heilus. En osaa selittää se oli niin outoo ku lattia sun alla vaan liikkus! Ei oltu päästy viel ulos asti ni sähköt meni. sit haettii mun pikkuveli ja mentii meijä terassil seisooo. Meijän uimaaltaas oli ihan järkyt aallot ja oli täysikuu ni näki tosi hyvin. uima-altaast lähti melkeen 20 cm vettä. Oli kauhee meteli siel ulkon et emmä tiä olin iha shokis luulin oikeest et tulee joku maailmanloppu, sit ku se kesti viel iha sairaa kaua ja voimistu vaaan. mun iskä muisteli siin samal et joo tää on kyl voimakkaampi ku se vuoden 1985 maanjäristys. Ihan ku en ois muutenki ollu iha paineis!

Onneks alko hiljeneeee se järistys ja sit ku se loppu ni oli vaa iha hiljast. Jotai siin heiluttii ja laitettii jotai vaattei valmiiks et jos järisee viel uudellee ni pitää olla valmiina. Sit mentii uudellee vaa nukkuu ku kello on puol neljä aamul. menin mun sänkyyn makaa ja olin ihan paniikis, kaiken lisäks alko tulee niit jälkijäristyksií, et siin mä sit makasin mun sängys ku sänky aina heilus vähän väliii ja mun katos on sellanen kilinäkello ni se sillee kivasti aina ilmotti ku vähänki järisi. Ei siin sit kauheesti tullu nukuttuuu et aamul ku "heräsin" ni ei ollu vielkää sähköi eikä vettäkää tullu sen takii. Oltii ihan uutispimennos, mut iltapäiväl mentii tuttujen luo mis oli sähköt ja sain shokin ku katoin uutisii ja näin millast esim Concepcionis oli. Kyl tuli pieni helpotuksen tunne et tääl los Andesis ei käyny pahemmin! Ilmottelin kans Suomeeen et oon hengis ku tajusin et ne ketkä on nähny uutiset ni on varmaa aika paniikis. Mut se on vaa sillee et uutisis näytetäään aina ne kaikkist pahimmat ja kamalimmat kuvat. Jos mun kaupungist ottais kuvan ni ei siit ees huomais et tääl on ollu mitää maanjäristyst, vaik tääl se oli 7 astet richer. Tääl on rakennukset vissiin parempilaatusii tai jotai. mun koulust jostain paikoist meni jotai kattojuttui rikki mut neki on nyt jo korjattu. Kaupungintalo meinas sortuu mut seki on pystys viel vissii.

Tänään mun luokal tuli uus poika Bryan. Se asu ennen Etelä-Chiles Concepcionin ihan vieres ja sen talo on asumiskelvoton. Sen koko perhe on elos kuitenkin ja nyt se tuli sen pikkusiskon kans tänne Los Andesiin koska siel Concepcionis ei vaan pysty olee et se on selviytymist kokoajan ku ulkon ei saa liikkuu ilta 9 jälkee ja sielt on pulaa ruuast ja ei oo sähköi eikö mitään. Bryanin isoäiti asuu tääl Los Andesis ni se on sen luona nyt sen pikkusiskon kans. sen vanhemmat jäi Concepcioniin auttaan kaikes uudelleenrakenukses ja ku sen isäl on työpaikka siel ni sen täytyy olla siel. Bryan on tääl Los Andesis vähintää 1,5 kk, mut se sanos kyl et varmaan kauemmin ku siin kestää et siel Concepcionis kaikki normalisoituu ja voi silti olla et se jää tänne. Oikeest se oli nii mukava et mua teki oikee pahaa ku se kerto ku se oli yöl heränny ja sit ne oli vaa lähteny nopee sielt talost ja nyt se talo on iha muussina ja et ne oli viikon ollu siel Concepcionis sillee vähäl ruual ja kaikke, mut sit ne onneks tuli tänne turvaan. sit sil oli vaan sanottu et pakkaa kamat et sä lähet Los Andesii, ja ei sil nyt kauheest ollu pakkaamist ku sen talost oli kuulemma aika vaikeet saada mitää :(iha hirveet. mun ois vaa tehny mieli halata sitä ja sanoo et ei mitää hätäää se oli nii sellanen. mut oon kyl tosi ylpee meijän luokast koska kaikki on ottanu sen tosi hyvin vastaa. Se istuu mun takana ja Felipen vieres sillee hyvin. Et sil on oikee mainio istumapaikka, ni mä pidän sil ainaki sit seuraa jos kukaa muu ei :)

Yks mist oon oikeest tosi ilosesti yllättyny tai niinku en oo ikinä nähny mitään vastaavaa ku heti ton maanjäristyksen jälkeen tää kansa niinku oli heti yhdes auttamas. Joka ikinen ihminen et ne kenel on itelläkin puutet jostain ni oli valmiina antamaan vaattei tai ruokaaa tai ihan vaan auttavan käden. Mä ite olin meijän koulus ku siel Punanen Risti järjesti sellasen vaatekeräyksen et ihmiset lahjotti vaattei sit kaikkii meijän koululaisii ja muitaki tyyppei vaan tuli sinne lajitteleen niiit, koska niit oli ihan sikana, niit lajiteltii varmaa joku 3 päivää ja sit ne lastattiin bussiin. Tääl niinku joka paikas on keräyksi ja kaikki järjestää kaikkii en osaa ees oikee selittäää mut tää näkyy niinku kaikkial et oli jotain älyttömän hienoo nähdä ku siel meijänki suurinosa meijänki koululaisist vapaaehtosesti heräs 7 aamult ja tuli sinne lajittelee niit vaattei, sit ykski poika vaan selitti et on tää paljon kivempaa ku olla kotoon vaaa, ja se oli kyl totta siel oli just hauskaa ja sai tutustuu uusiin ihmisiin. Ton maanjäristyksen jälkeen kesäloma jatkus viikol, ja just se viikon kaikki oli siis koulus auttaas siin vaatekeräykses.

Nyt ku koulu alko ni meil on ollu joka päivä maanjäristyspoistumisharjoitus ja sit ollaan harjoteltu kolmioasentoo mihin pitää mennä jos tulee jälkijäristys. Viime perjantain iski kaks kertaa oikee kunnon jälkijäristys ja olin koulust just, voitte kuvitella ku kaikki meni iha paniikkii sit piti tehä se asento ja mä ja yks nacha oltii vähä hukas tai mä olin enemmänki paniikis ja pidin vaa mun pulpetist kii ni emmä keskittyny mihinkää kolmioihin, ku se on sellanen et pitää mennä lattial sellatti kontallee sillee hienosti ja kädet päänpääl. Koko muu luokka oli jo maas makaas ja huuus vaan et 'Alli kolmioasento!' Kyl mä se loppujenlopuks sit tein.. Mut oikeest kiva paniikki jos tulee kunnon maanjäristys ja ollaa koulus ku se et ihmiset alkaa huutaa ja juoksentelee ympäriinsä ni vaa lisää sitä paniikkii!!! Toivottavasti ei nyt kuitenkaa. Ens kerral keskityn kolmioasentoon paremmin.

Terkkui kaikil!

Maskulainen Alli lähti vaihto-oppilaaksi Chileen heinäkuussa 2009.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti